ESITTELY:


Peuralan Asepaja on ainoa laatuaan Suomessa

Kuortanelaista Arto Peuralaa ovat pyssyhommat ja metsästys kiinnostaneet nuoren miehen iän. Myös kilpa-ammunta on ollut Peuralan mielenkiinnon kohde. Niinpä eurooppalaisesta metsästysammunnasta on EM-kisojen viides sija Suomen Metsästäjäliiton kisoista saman lajin SM-joukkuekultaa.

Kiinnostus aseita kohtaan on ratkaissut myös Arto Peuralan ammatinvalinnan. Peurala valmistaa kiväärinpiippuja, kaksoisluodikoita sekä korjaa ja huoltaa aseita.

Käsillä tekeminen on aina kiehtonut Arto Peuralaa. Niinpä hän kävi Käsi- ja Taideteollisen koulun Toholammilla, ja oppi sorvauksen ja metallintyöstön. Armeijan ja muutaman hitsarivuoden jälkeen Arto hakeutui asesepän oppiin Ikaalisten Käsi- ja Taideteolliseen, josta valmistui vuoden 2008 lopulla.

- Oman yrityksen perustaminen oli itsestäänselvyys, ja laitoin papereita kuntoon jo syksyllä 2008. Lupa sisäasianministeriöstä tuli toukokuun lopulla, ja kun sopivat yritystilat olivat tiedossa, niin aloitin heti.

- Työvälineistä sorvi oli minulla valmiina, jyrsinkoneen ostin uutena ja työkaluhiomakoneita löytyi Sakolta Riihimäeltä. Patruunapesäntekokoneen tein blomgvist merkkisestä revolverisorvista. Lisäksi metallintyöstöteriä valmistan itse.

Kun kiväärillä ammutaan, niin sen piippu kuluu ja osumatarkkuus heikkenee. Noin 10 000 laukausta pitäisi kiväärin piipun kestää, kun ase pidetään hyvin. Mutta ei hätää, mikäli osumatarkkuus heikkenee, saa aseesta käytännöllisesti katsoen uudenveroisen vaihtamalla siihen uuden piipun. Se edellyttää tietenkin, että ase on muilta osin kunnossa.

- Etupäässä kilpa-ampujat vaihtavat kivääreihin uuden piipun, mutta yhä enemmän piippuja vaihtavat myös metsästäjät.

- Ajan oloon onnistuu kaikkien kaliiberien piiput, mutta alkuvaiheessa teen vain 30 kaliiberisten piippuja. Seuraavaksi tulee saamaan myös 5,7 6mm 6,5mm 9,3 sekä 45 - 70 kaliiberisten piippuja.

Kiväärinpiipun valmistaminen on huipputarkkaa työtä. Kiväärinpiipuissa ei puhuta milleistä, vaan millimetrien tuhannesosista.

- Kiväärinpiipun aihio on 30 mm. umpikanki. Kankeen porataan reikä kanuunaporalla. Porauksen jälkeen reikä ajetaan kalvauskoneella kahteen kertaan. Seuraavaksi piippu menee rihlanvetokoneeseen. Piipun loppuhionta tehdään käsityönä. Piipun ulkomuoto sorvataan sen jälkeen, kun piipun poraus ja rihlaus on tehty. Patruunapesä tehdään kalvaimella piipun päähän, ja se kiinnitetään jengalla lukkorunkoon.

- Normaalin metsästysaseen piipun ulkopinnasta lähtee aika paljon pois, mutta kilpa-aseiden piiput jätetään järeämmiksi. Lisäksi eri käyttötarkoituksiin tehdään eripituisia piippuja.